Ihanaa, kevät viihdoin ja valoisaa! Vaikka tosin tänään luntakin satoi vähän mutta se ei mieltä lannista! :)

Vietin juuri tuossa talviloman ja nyt pitäis jaksaa painaa duunia kesään asti, heinäkuussa seuraava loma ois.

Töissä menee yhtä sekavasti, kun ennenkin. Välillä kuulee haukkuja ja välillä taas kannustusta! Kollegani on sellainen "paniikkipilleri" ja minä rauhallinen et välillä kyllä vähän ahistaa varmaan molempia puolin ja toisin....

Kotiasiat ois mukavalla mallilla. Ollaan kumppanin kanssa ajateltu asioita ja tehty jopa uusi tulevaisuuden suunnitelmiakin ja niitä sitten odotellaan ja toivotaan toteutuvaksi. Tosin toivotaan että rahatilanne antaa periksi ja täytyykin alkaa säästelemään, että ei ainakaan siihen nyt kaatuisi nämä jutut! :)

Toisaalta olen alkanut kaipailemaan ystäviäni. Tuntuu et he kaikki asustelevat jossain kaukana ja näen heitä tosi harvoin. Kiireinen arki tekee tehtävänsä ja tuntuu et ei ehdi kun töissä käydä ja nukkua. Nyt täytyy oikein tosissaan yrittää nähdä heitäkin ja sopia tapaamisia sinne sun tänne, niin saisi heidänkin kanssaan vaihtaa kuulumisia :)

Toivottelen oikein mukavaa huhtikuun jatkoa kaikille!

Jaahas, kevät on jo kiirinyt näin pitkälle ja vappua odotellaan...

Oon taas ollu saikulla, sama vaiva alkoi uudelleen vaivaan, kun syksylläkin. No oon täs nyt lepäillyt yhden viikon ja toisen olen yrittänyt jumppailla itseäni kuntoon. Toisaalta olikin hyvä et sain vähän "lomaa". Sain lopputyöni tehtyä ja olo oli aikas loppu, kaikkensa antanut ja töissäkin tuntui olevan taas vastoinkäymisiä ihan tarpeeksi. Tosin pomo taas osasi olla todella kannustava, kun kerroin vanhan vaivan palanneen ja sehän ei siis kipeytynyt töissä vaan harrastuksessa, niin pomo tokas et "pystytkö sä enää tekemään tätä työtä, kun koko ajan oot kipee?" Vähänkö otti kupoliin, kun en ollu tästä vaivasta kun viime lokakuussa saikulla ja sen yhden kerran. Meni vaan sen kanssa taas hermot ja onneks se oli lomalla kun vein lapun, ettei tarvinnu sen kanssa alkaa väitteleen enää....

No joo, kotona menee taas miten menee. Sain puolisoni kanssa jotain asioita selvitettyä. Sain hänet jopa puhumaan. Olen omassa mielessäni jo mietiskellyt häitä tai lapsien hankintaa, kun  kuitenkin ollaan täs oltu jo 5 vuotta yhes ja on työpaikat ja oma talo. No hän ei kuulemma ole oikein halukas naimisiin menemään. No ehkä se ei nyt maailmaa kaada, mut lapsetkaan hänen mielestä ei ole vielä ajankohtaisia. Minun mielestä olisi ja haluisin jo kovasti. No puhuttiin ja hän oli sitä mieltä et ens vuonna, kesän jälkeen vois alkaa harkita eikai mulla ole paljon vaihtoehtoja asian suhteen. Olin itse jo ajatellut tulevana syksynä. No kai täs on kärvisteltävä vauvakuumeessa vielä yli vuosi, melkein 1,5 vuotta. No ainakin tulee tarkkaan harkittua, ettei tule vahinko. Jos nyt yleensä edes lapsia saakaan. Mua vaan ärsyttää kun kaikki jo kyselee asiasta ja tekis mieli päin pläsiä lämäyttää et puoliso ei vielä halua, mut en viitsi et perhesopu säilyis....

Ollaan lähös ristelemään vapun jälkeen tuttavapariskunnan kanssa, jotka menee kesällä naimisiin. Ootan ihan mukavaa reissua, mut jännitän et ovatko he kovia juhlimaan, kun me emme ole. Ja viime kerralla sain laivalta palatessa vatsataudin, niin sitäkin jännitän, kun on meinaan vatsatautia kovasti liikkeelle. MUt ei pitäis huolehtia asioista etukäteen vaan nauttia!

Mut tälläistä tällä kertaa...

Sori, kun tuli näin pitkä väli kirjottelus.Oli vaan lopputyön kanssa stressiä ja töiden tietty...